Moottorin ylläpito on kriittistä kuljettimen käyttöiän pidentämiseksi. Itse asiassa oikean moottorin alkuperäinen valinta voi tehdä suuren eron huolto -ohjelmassa.
Ymmärtämällä moottorin vääntömomenttivaatimukset ja valitsemalla oikeat mekaaniset ominaisuudet, voidaan valita moottori, joka kestää useita vuosia takuun ulkopuolella minimaalisella kunnossapidolla.
Sähkömoottorin päätehtävä on tuottaa vääntömomenttia, joka riippuu tehosta ja nopeudesta. Kansallinen sähkövalmistajien yhdistys (NEMA) on kehittänyt suunnitteluluokitusstandardit, jotka määrittelevät moottorien eri ominaisuudet. Nämä luokitukset tunnetaan nimellä NEMA -suunnittelukäyrät ja ne ovat tyypillisesti neljä tyyppiä: A, B, C ja D.
Jokainen käyrä määrittelee aloittamiseen, kiihdyttämiseen ja käyttämiseen tarvittavan vakiomomentin eri kuormilla. NEMA Design B -moottoreita pidetään vakiomoottoreina. Niitä käytetään useissa sovelluksissa, joissa lähtövirta on hiukan alhaisempi, missä korkeaa aloitusmomenttia ei vaadita ja jossa moottorin ei tarvitse tukea raskaita kuormia.
Vaikka NEMA Design B kattaa noin 70% kaikista moottoreista, joskus vaaditaan muita vääntömomenttien mallia.
NEMA -muotoilu on samanlainen kuin suunnittelu B, mutta siinä on korkeampi lähtövirta ja vääntömomentti. Suunnittelu Moottorit ovat hyvin sopivia käytettäväksi muuttuvien taajuusasemien (VFD) kanssa johtuen korkeasta aloitusmomentista, joka tapahtuu moottorin käynnissä olevan täydellisen kuorman aikana, ja korkeampi lähtövirta alussa ei vaikuta suorituskykyyn.
NEMA Design C- ja D -moottoreita pidetään korkean lähtömomentin moottoreina. Niitä käytetään, kun prosessin varhaisessa vaiheessa tarvitaan enemmän vääntömomenttia erittäin raskaiden kuormitusten aloittamiseksi.
Suurin ero NEMA C- ja D -mallejen välillä on moottorin päätyanopeuden liukuminen. Moottorin liukumisnopeus vaikuttaa suoraan moottorin nopeuteen täydellä kuormalla. Neljän napainen, liukumemoottori toimii 1800 rpm. Sama moottori, jolla on enemmän liukastumista, toimii nopeudella 1725 rpm, kun taas moottori, jolla on vähemmän liukastumista, toimii nopeudella 1780 rpm.
Useimmat valmistajat tarjoavat erilaisia ​​vakiomoottoreita, jotka on suunniteltu erilaisille NEMA -suunnittelukäyrille.
Eri nopeuksilla käytettävissä oleva vääntömomentti aloituksen aikana on tärkeä sovelluksen tarpeiden vuoksi.
Kuljettimet ovat vakioita vääntömomenttisovelluksia, mikä tarkoittaa, että niiden vaadittava vääntömomentti pysyy vakiona alkamisen jälkeen. Kuljettimet vaativat kuitenkin ylimääräistä aloitusmomenttia jatkuvan vääntömomentin toiminnan varmistamiseksi. Muut laitteet, kuten muuttuvan taajuusasemat ja hydrauliset kytkimet, voivat käyttää rikkoutumista, jos kuljetinhihna tarvitsee enemmän vääntömomenttia kuin moottori voi tarjota ennen aloittamista.
Yksi ilmiöistä, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti kuorman alkuun, on pieni jännite. Jos syöttöjännite putoaa, generoitu vääntömomentti putoaa merkittävästi.
Kun harkitaan, onko moottorin vääntömomentti riittävä kuorman aloittamiseen, lähtöjännite on otettava huomioon. Jännitteen ja vääntömomentin välinen suhde on neliöllinen funktio. Esimerkiksi, jos jännite putoaa 85%: iin käynnistyksen aikana, moottori tuottaa noin 72% vääntömomentista täydellä jännitteellä. On tärkeää arvioida moottorin käynnistysmomentti suhteessa kuormaan pahimmassa tapauksessa.
Samaan aikaan toimintakerroin on ylikuormituksen määrä, jonka moottori kestää lämpötila -alueella ylikuumenemisen. Vaikuttaa siltä, ​​että mitä korkeammat palveluhinnat, sitä parempi, mutta näin ei aina ole.
Ylisuuren moottorin ostaminen, kun se ei pysty suorittamaan maksimiteholla, voi johtaa rahan ja tilan tuhlaukseen. Ihannetapauksessa moottorin tulisi toimia jatkuvasti 80–85%: n nimellistehosta tehokkuuden maksimoimiseksi.
Esimerkiksi moottorit saavuttavat tyypillisesti maksimitehokkuuden täydellä kuormalla välillä 75% - 100%. Tehokkuuden maksimoimiseksi sovelluksen tulisi käyttää 80–85% moottorin tehosta, joka on lueteltu tyyppikilvellä.