Moottorin huolto on tärkeää kuljettimen käyttöiän pidentämiseksi.Itse asiassa oikean moottorin ensimmäinen valinta voi olla suuri ero huolto-ohjelmassa.
Ymmärtämällä moottorin vääntömomenttivaatimukset ja valitsemalla oikeat mekaaniset ominaisuudet, voit valita moottorin, joka kestää useita vuosia takuun jälkeen vähäisellä huollolla.
Sähkömoottorin päätehtävä on tuottaa vääntömomenttia, joka riippuu tehosta ja nopeudesta.National Electrical Manufacturers Association (NEMA) on kehittänyt suunnitteluluokitusstandardeja, jotka määrittelevät moottoreiden erilaiset ominaisuudet.Nämä luokitukset tunnetaan nimellä NEMA-suunnittelukäyrät, ja niitä on tyypillisesti neljää tyyppiä: A, B, C ja D.
Jokainen käyrä määrittelee vakiovääntömomentin, joka tarvitaan käynnistykseen, kiihdytykseen ja eri kuormituksiin.NEMA Design B -moottoreita pidetään vakiomoottoreina.Niitä käytetään erilaisissa sovelluksissa, joissa käynnistysvirta on hieman pienempi, joissa ei vaadita suurta käynnistysmomenttia ja joissa moottorin ei tarvitse tukea raskaita kuormia.
Vaikka NEMA Design B kattaa noin 70 % kaikista moottoreista, toisinaan tarvitaan muita vääntömomenttimalleja.
NEMA A malli on samanlainen kuin malli B, mutta siinä on suurempi käynnistysvirta ja vääntömomentti.Suunnitelman A moottorit soveltuvat hyvin käytettäväksi taajuusmuuttajien (VFD) kanssa, koska moottorin käydessä lähes täydellä kuormalla syntyy korkea käynnistysmomentti, eikä suurempi käynnistysvirta vaikuta suorituskykyyn.
NEMA Design C- ja D-moottoreita pidetään suuren käynnistysmomentin moottoreina.Niitä käytetään, kun tarvitaan enemmän vääntömomenttia prosessin alkuvaiheessa erittäin raskaiden kuormien käynnistämiseksi.
Suurin ero NEMA C- ja D-mallien välillä on moottorin päätenopeuden luiston määrä.Moottorin luistonopeus vaikuttaa suoraan moottorin nopeuteen täydellä kuormituksella.Nelinapainen, luistamaton moottori käy nopeudella 1800 rpm.Sama moottori, jolla on enemmän luistoa, käy nopeudella 1725 rpm, kun taas moottori, jolla on pienempi luisto, käy 1780 rpm:llä.
Useimmat valmistajat tarjoavat erilaisia ​​vakiomoottoreita, jotka on suunniteltu erilaisiin NEMA-suunnittelukäyriin.
Käynnistyksen aikana eri nopeuksilla käytettävissä oleva vääntömomentti on tärkeä sovelluksen tarpeiden vuoksi.
Kuljettimet ovat vakiomomenttisovelluksia, mikä tarkoittaa, että niiden vaadittu vääntömomentti pysyy vakiona käynnistyksen jälkeen.Kuljettimet vaativat kuitenkin lisäkäynnistysmomenttia jatkuvan vääntömomentin toiminnan varmistamiseksi.Muut laitteet, kuten taajuusmuuttajat ja hydrauliset kytkimet, voivat käyttää katkaisumomenttia, jos kuljetinhihna tarvitsee enemmän vääntöä kuin moottori pystyy tarjoamaan ennen käynnistystä.
Yksi ilmiö, joka voi vaikuttaa negatiivisesti kuorman alkamiseen, on matala jännite.Jos tulosyöttöjännite laskee, generoitu vääntömomentti laskee merkittävästi.
Pohdittaessa, riittääkö moottorin vääntömomentti kuorman käynnistämiseen, on otettava huomioon käynnistysjännite.Jännitteen ja vääntömomentin välinen suhde on neliöfunktio.Jos jännite esimerkiksi putoaa 85 %:iin käynnistyksen aikana, moottori tuottaa noin 72 % vääntömomentista täydellä jännitteellä.On tärkeää arvioida moottorin käynnistysmomentti suhteessa kuormaan pahimmissa olosuhteissa.
Samaan aikaan käyttökerroin on ylikuormituksen määrä, jonka moottori kestää lämpötila-alueella ilman ylikuumenemista.Saattaa vaikuttaa siltä, ​​että mitä korkeammat palveluhinnat, sitä parempi, mutta näin ei aina ole.
Ylisuuren moottorin ostaminen, kun se ei toimi suurimmalla teholla, voi johtaa rahan ja tilan hukkaan.Ihannetapauksessa moottorin tulisi käydä jatkuvasti 80–85 prosentin teholla tehokkuuden maksimoimiseksi.
Esimerkiksi moottorit saavuttavat tyypillisesti maksimaalisen hyötysuhteen täydellä kuormituksella 75–100 %.Tehokkuuden maksimoimiseksi sovelluksen tulee käyttää 80–85 % tyyppikilvessä ilmoitetusta moottorin tehosta.